History students at the University of Turku in Finland got to read about the ASSET-H project in the latest edition of Critique magazine (4/2023). The magazine is published by the University of Turku association of history students four times a year. Read ahead for the original text in Finnish in which former editor-in-chief Nestori Liminka reports on his interview with ASSET-H communications specialist Anna Suutarla.
Asiaa Asset-H:sta
Aluksi
Herra päätoimittaja Nestori Liminka ja emeritapuheenjohtaja, nykyinen matriarkka Sara Lenkkeri kävivät Turun yliopiston Rekryn järjestämällä työelämäpäivällä helmikuussa. Tapahtumassa tutustuimme Asset-H –projektin standilla Anna Suutarlaan, joka kutsui meidät opiskelijaedustajiksi Tiedekulman paneeliin, jossa keskusteltiin humanistien tulevaisuuden työelämätaidoista. Rekryn työelämäpäivässä ja paneelikeskusteluun valmistautuessamme opimme, mikä oli Asset-H –projekti, jossa myös Anna työskenteli. Kyseessä oli EU-rahoitteinen, kansainvälinen projekti humanistien työelämävalmiuksien kartoittamista varten. Projekti päättyi elokuussa ja herra päätoimittaja päätti haastatella Anna Suutarlaa projektista nyt kun se on onnistuneesti saatettu maaliin asti.
Anna Suutarla, miten viikko on sujunut?
No ihan hyvin tässä on mennyt. Syyslomaviikko niin vähän rauhallisemmin. Näkyy myös yliopistolla.
Erinomaista. Tulin haastattelemaan sinua Asset-H –projektista, haluaisitko kertoa tiiviisti, että mikä se edes oli?
ASSET-H tulee sanoista Awareness of Student Skills, an Employability Toolkit for the Humanities. Hanke sai alkusysäyksen siitä, että oli tämmöistä tutkimustietoa, että humanisteilla kestää vähän kauemmin työllistyä, kuin muiden tiedekuntien opiskelijoilla. Sen lisäksi sopivan työpaikan löytämisessä kestää vähän kauemmin. Lähdettiin siitä, että jotain pitää tehdä asialle. Ja kun tässä hankkeessa oli kielitieteilijöitä, niin lähdettiin ratkomaan tätä ongelmaa kielen kautta.
Ajateltiin, että jos humanistit osaisivat tunnistaa ja sanoittaa omia taitojaan heti valmistumisensa jälkeen, niin heillä olisi paremmat mahdollisuudet tunnistaa itselleen sopivia työpaikkoja ja vakuuttaa työnantaja taidoistaan.
Tämä oli kolmen yliopiston hanke. Tätä hanketta veti belgialainen yliopisto KU Leuven, kumppaneina olivat Helsingin yliopisto ja hollantilainen Leidenin yliopisto. Myös iso HR-firma Randstad Group oli mukana kommentoimassa tätä hanketta. Hanke alkoi siitä, että tehtiin kyselytutkimus ja selvitettiin, onko olemassa humanisteille ominaista ja yhtenäistä taitoprofiilia. Humanistisen tiedekunnan maisteriopiskelijoilta kysyttiin, mitä taitoja he ovat kartuttaneet opintojensa aikana. Heille annettiin pitkä lista erilaisia taitokuvauksia ja heidän piti arvioida, paljonko he ovat oppineet eri taitoja. Hämmästyttävän yhtenäinen profiili saatiin aikaiseksi. Tähän kyselyyn vastasi 1300 humanistiopiskelijaa hankkeen kolmesta yliopistosta, erikseen oli noin 200 opiskelijan kontrolliryhmä, jotka opiskelivat kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Ryhmien väliltä löytyi selvä ero. Vaikka kasvatustiede on tietyllä tavalla ihmistiedettä, niin humanisteilta löytyi oma selkeä ja moninainen taitoprofiili.
Oliko humanistien välillä jotain suurta vaihtelua vaikkapa kykypaleteissa tai esimerkiksi työllistymisessä?
Itse asiassa emme selvittäneet mahdollisia eroja humanististen aineiden välillä itse kyselytutkimuksessa. Tätä selvitettiin hieman jälkikäteen, jossa haastateltiin rekrytointeja tekeviä ihmisiä, eli henkilöstöalalla työskenteleviä ihmisiä sekä esihenkilöitä, jota ovat mukana rekrytointiprosesseissa. Pääsin itsekin tutkijan rooliin tässä. Sieltä tunnusteltiin heidän mielikuvia humanisteista ja haettiin, onko heillä ennakkoluuloja humanisteista. Kysyimme haastateltavilta, onko heidän mielestään eroja humanistien välillä. Kysyimme ovatko he havainneet eroja seuraavien humanistiryhmien välillä: 1. historian ja kulttuuriaineiden opiskelijat; 2. kirjallisuuden, kielten ja kielitieteen opiskelijat; sekä 3. aluetutkimuksen opiskelijat. Musta oli tosi kiinnostava kuunnella, että oliko ihmisillä ennakkoluuloja vai ei. Siinä huomasi, että joillakin ihmisillä nyt vaan on enemmän ennakkoluuloja. Esimerkiksi semmoisia vaikka että jos henkilö on “liian luova” niin hän ei sitten ymmärrä jotain budjettia tai jotain muuta älytöntä. Mutta sitten paljastui että humanistit työllistyvät tosi hyvin esimerkiksi IT-alalle, he olivat erittäin pidettyjä ja hyviä työntekijöitä alalla.
Miten päädyit tähän projektiin mukaan?
Mun oma työhistoria on ollut aika monivaiheinen. Tähän projektiin haettiin viestinnän asiantuntijaa ja mä oon opiskellut viestintää Kanadassa. Tein Bachelor of Public Relations –tutkinnon Mount Saint Vincentin yliopistossa Halifaxissa. Viestintä oli mun alkuperäinen urasuunnitelma.
En kuitenkaan heti päässyt viestinnän alan töihin valmistuttuani ja palattuani Suomeen. Ryhdyin sen takia opiskelemaan kieliä Turun yliopistossa. Kielet ovat aina kiehtoneet minua. Hain tätä viestinnän paikkaa, koska halusin päästä viestinnän alalle. Ennen viestinnän alalle pääsyä tein kielten opettajan töitä kansalaisopistoissa ja ammattikorkeakoulussa. Olen työskennellyt myös uinninvalvojana ja uimaopettajana. Sitten mä ajauduin vähäksi aikaa henkilöstöpalveluihin. Sekin oli hauskaa mutta nyt olen viimein päässyt oman alani töihin ja sitä kautta näille projekteille.
Kyllä kelpaa. Tiedätkö yhtään, että onko Asset-H –projektin päättymisen jälkeen tiedossa muita samanlaisia projekteja humanistien iloksi ja hyödyksi?
Joo varsinkin siellä Belgiassa KU Leuvenissa tätä asiaa edistetään, itse asiassa tämä Asset-H oli heille jatkoa yhdelle toiselle projektille. He ovat hakeneet jatkoa Asset-H:lle. KU Leuvenissa tätä asiaa pidetään erittäin pinnalla ja siellä on hyvin intohimoisia humanisteja ajamassa tätä asiaa jatkuvasti. Eli kannattaa pitää silmät ja korvat auki.
Täytyy ottaa selvää enemmän kyseisestä yliopistosta, kuulostaa todella mielenkiintoiselta.
Joo, siellä humanistisessa tiedekunnassa on erittäin intohimoisia ihmisiä jotka tietää, että humanisteja oikeasti tarvitaan maailmalla ja vielä enemmissä määrin, kun maailma on muuttunut aika nopeasti. Humanistit auttavat ymmärtämään näitä muutoksia ja mitä on olla ihminen näissä muutoksissa.
Mikä on Laif-projekti, jossa olet mukana Asset-H:n päättymisen jälkeen?
No tää liittyy myös kieliin. Laif, eli tämän projektin nimi, tulee sanoista Language Awareness and Ideologies in Finland eli kieliasenteet ja -ideologiat Suomessa.
Projektissa tutkitaan kieliasenteita, etenkin, että mikä on englannin kielen asema Suomessa ja onko suomen kieli uhattuna englannin kielen takia ja pitäisikö meidän olla tästä huolissaan. Mä voin kertoa jo spoilerina että ei. Projektissa on kielitieteilijöitä, jotka haluaa osallistua tähän julkiseen keskusteluun eri kielten asemasta Suomessa.
Tämä projekti eroaa Asset-H:sta siinä mielessä, että meidän toimintaympäristömme on Suomi ja hankkeen on rahoittanut Euroopan Unionin sijasta Koneen säätiö. Tutkimuskysymykset koskee Suomea, mutta tämmöistä samanlaista liikehdintää on muuallakin Euroopassa, nationalismin nousua joka tulee esiin sellaisessa ajattelussa että yksi maa tarkoittaa yhtä kieltä, tämmöistä mustavalkoista ajattelua. Tätä kautta tutkimuksella on kansainvälinen ulottuvuus. Meillä on mukana advisory boardissa ihmisiä USA:sta, Tanskasta ja Ruotsista. Polarisaatio huolettaa myös kieltentutkijoita ja sitten me nähdään, että mediassa kielistä levitetään epätieteellistä tietoa. Me koetaan, että se on meidän vastuulla puuttua asiaan.
Tulevatko siis tämänkin tutkimuksen tulokset julkisesti näkyville?
Kyllä, tällä tutkimuksella on tämmöinen iso mediakomponentti. Me tullaan julkaisemaan Youtube-videoita ja tuodaan tätä tietoa ymmärrettäväksi ihan jokaiselle ihmiselle.
Erittäin hieno projekti ilmiselvästi. Mitkä ovat sun terveiset turkulaisille humanisteille?
Te olette aivan ihania. Mä oon itse opiskellut Turussa mun kandin, tein sen englannin osastolla. Turussa tuntuu, että urapalvelut toimii hyvin ja sain siellä erittäin lämpimän vastaanoton kun kävin siellä uramessuilla. Jatketaan yhteistyötä ja ollaan yhteydessä. Ja tervetuloa Helsinkiin.
Onko sulla vielä jotain muuta lisättävää tai sanottavaa tähän loppuun?
Asset-H:n resurssit on saatavilla vielä seuraavat viisi vuotta, meillä on nettisivut (www.assethproject.eu) josta voi käydä lukemassa taitoprofiilin kahdeksalla eri kielellä ja sitten on vielä työelämätaitojen työkalupaketti, jossa voi käydä tekemässä taitotestin (https://skills-explorer.eu/en/).
Kiitoksia paljon haastattelusta.
Bonuskysymys: ootko sä siis anglicalainen?
Joo, olin mä!
Joo joo joo joo joo. Tää on hyvä, Anglica on kuitenkin tiedekunnan isoin ainejärjestö ja Kritiikki toiseksi suurin, niin tässä haastattelussa tulee hyvin ilmi, miten kahden suurimman järjestöjen kasvattien yhteistyö toimii tässäkin asiassa.
Asset-H -haastattelu on julkaistu alunperin Kritiikki-lehdessä 4/23. Kirjoittajana/haastattelijana ja kuvaajana: Nestori Liminka.