The 'Future of Work' panel discussion drew together five panelists from different walks of work life to discuss current topics on what it means to be a knowledge worker today and in the future. The versatile panel consisted of Kone Foundation CEO Ulla Tuomarla; Helsinki Incubators project manager Minttu Ripatti; career advisor Heini Hult-Miekkavaara; and graduate students Sara Lenkkeri and Nestori Liminka from the University of Turku. Each panelists brought their own unique viewpoint to the discussion moderated by communications manager and University of Helsinki's alumni of the year 2022 Hanna-Reetta Schreck.
The event report and photo by Hannu Kallio was originally published in Critique magazine (2/2023). The magazine is published by the University of Turku association of history students four times a year. Read ahead for the original text in Finnish.
Tulevaisuuden työelämä -paneelikeskusteluÂ
Millaisia ovat humanistien työelämän näkymät tulevaisuudessa? Helsingin yliopistossa pidetyssä ja Asset-H hankkeen järjestämässä paneelikeskustelussa, kuulimme viiden puhujan näkemyksiä asiasta. Monikansallinen tutkijaryhmä yrittää projektilla tunnistaa eri humanistien uniikkeja taitoprofiileja sekä samalla helpottaa heidän työelämään siirtymistä.
Kaksi paneeliin osallistuneista oli opiskelijaedustajia eli historianopiskelijat Nestori Liminka sekä Sara Lenkkeri, jotka olivat saaneet pyynnön tulle kertomaan omia näkökulmiaan aiheeseen liittyen. Paneelikeskustelun lähtökohtana oli keskustella humanismin merkityksestä nykyisissä maailmanlaajuisissa haasteissa sekä samalla humanismin tulevaisuudesta. Haasteita maailmassa ovat esimerkiksi ilmastoon, ympäristöön sekä lajikatoon liittyvät asiat sekä humanitaariset kriisit, joita sodista ja konflikteista on seurannut.
Humanistinen maailmankatsomus koetaankin tärkeänä osana yhteiskunnallista keskustelua, sillä esimerkiksi on merkittävää tarkastella mistä näkökulmasta tai lähtökohdista historiaa katsotaan tai kirjoitetaan eri puolilla maailmaa. Tästä huolimatta humanistista alaa lukeneiden pääsyä työelämään ei pidetä itsestään selvänä.
Työelämään ja opiskeluun liittyvät ajankohtaiset teemat nousivat ensimmäisenä keskusteluaiheiksi. Opiskelijanäkökulmasta nousivat ensimmäisenä esille Turun yliopiston talouden tasapainotus, jonka sopeutustoimet kohdistuivat vahvasti humanistiseen tiedekuntaan sekä opiskelijoiden jaksaminen ja uupuminen, joka on ollut keskusteluissa pinnalla erityisesti korona-ajan alkamisesta lähtien. Samaten siirtyminen työelämään ja sen kehitys on puheenaiheena erityisesti valmistumista lähestyvillä opiskelijoilla. Paneelin työelämän puolen puhujilla taas työhyvinvointi, jaksaminen yhteisöön integroituminen ja nelipäiväinen työviikko tietyillä aloilla on herättänyt keskustelua.
Toisena olennaisena keskustelun aiheena olivat tulevaisuuden työelämätaidot. Opiskelijanäkökulmasta humanisteilla on muita vähemmän työelämään valmistavia taitoja, ja heillä saattaa olla vaikeuksia tunnistaa omia vahvuuksiaan työelämään. Samaan aikaan olemassa olevat työelämään tähtäävät kurssit ja työelämäpalvelut ovat vaikeasti saavutettavissa. Näiden parempi esille tuominen osana opetusta voisi auttaa opiskelijoiden valmiuksiin siirtyä työelämään. Keskustelussa nostettiin siis hyvin ilmi, ajankohtaisia sekä tulevaisuuteen liittyviä ongelmia, joihin tarvitaan humanistisia näkökulmia osana ratkaisua. Humanistien tutkinnot ovat melko erilaisia keskenään, joten on vaikea tietää omien opintojen mahdollistamia työpaikkoja.
Onkin tärkeää, että työelämätaitoja sekä työelämään siirtymisestä puhuttaisiin jo opiskeluaikana. Humanistit pystyisivät näin löytämään omat vahvuutensa helpommin sekä tuomaan oman osaamisensa esille tulevaisuuden työelämän vaatimissa haasteissa.
Â
Tietopaketti ASSET-H projektista
Â
EU-rahoitteinen kansainvälinen projekti, jonka tarkoituksena on selvittää, mitkä työelämätaidot yhdistävät kaikkia humanisteja
Projekti päättyy vuoden 2023 elokuussa, projektin nettisivut ovat vapaasti nähtävillä vielä muutaman vuoden ajan tästä eteenpäin
Työelämäpaneelin tapahtumaraportti on julkaistu alunperin Kritiikki-lehdessä 2/23. Tekstin kirjoittaja ja kuvaaja: Hannu Kallio.